...näin aikuisena ei osaa heittäytyä samalla tavalla huolettomaan fiilikseen kuin lapsena...
...piparitaikinaa menee suuhun huomaamatta - ja valmiita pipareita tulee napsittua pitkin iltaa (kun ne on tehty omasta taikinasta)...
...saati sitten kaikki joulupöydän herkut; pieniä paloja kutakin, mutta melkoinen annos loppupelissä...
Sisko Istanmäen romaanissa Liian paksu perhoseksi valmistetaan riisipuuroa. Päähenkilö Kaisu keittää sitä ison kattilan miehensä siskontytölle.
Tykkään itse riisipuurosta - myös muulloin kuin jouluna. Mutta parasta se on kaneli-sokerikerroksen kera, jouluaattoaamuna, heti joulurauhan julistuksen jälkeen. Kun koko aatto on vielä edessä.
Tykkään itse riisipuurosta - myös muulloin kuin jouluna. Mutta parasta se on kaneli-sokerikerroksen kera, jouluaattoaamuna, heti joulurauhan julistuksen jälkeen. Kun koko aatto on vielä edessä.
Riisipuuro
1 rkl voita
2 dl vettä
2 dl riisiä
noin 1 litra kevyt- tai kulutusmaitoa
1 kanelitanko
suolaa
manteli
kanelia ja sokeria
Sulata voi isossa kattilassa. Lisää kiehuva vesi ja riisit. Keitä riisejä, kunnes neste on haihtunut.
Lisää maitoa hiljalleen. Sekoita koko ajan kattilan pohjaa myöten.
Lisää kanelitanko. Keitä puuroa hiljalleen noin 45 minuuttia.
Poista kanelitanko. Mausta suolalla.
Piilota puuroon manteli.
Tarjoa kanelin ja sokerin kera tai nauti sellaisenaan.
Ja näin joulunpyhien jälkeen riisipuuro maistuu yhä :) Mutta toisin kuin jouluaattona, sitä mennään sulattelemaan hiihtoladulle. Ettei pian huomaa oikeasti olevansa aivan liian paksu perhoseksi!
Leppoisaa joulunaikaa kaikille!
Riisipuuro on hyvää, Jouluna se pitää syödä kyllä sekahedelmäkeiton kanssa. Kiva tämä sinun blogi-idea kuvineen kaikkineen. Vastavalmistunut työelämään valmistautuva vihernaatti
VastaaPoistaKiitos kovasti!
VastaaPoistaRiisipuuro on hyvää, maistuu vielä näin keväälläkin :)
Tsemppiä sinulle - ja maukasta kevättä!