Olin jo ehtinyt ennalta tuomita Helen Fieldingin päätöksen jatkaa Bridgetin seikkailuja. Bridgethan oli jo epätoivon keskellä löytänyt Markin ja häntä oli kosittu - siihen tarinan olisi pitänyt jäädä!!!!!
No, nyt Fielding oli sitten päättänyt jättää Bridgetin leskeksi. Ajatus tuntui niin pahalta, että päätin ensin olla lukematta koko kirjaa.
Koska olin kuitenkin nauranut aiempia kirjoja lukiessani, päätin antaa uusimmalle mahdollisuuden. Uskottelin tosin ajoittain itselleni, että kirjan päähenkilö ei ollut sama kuin se Bridget Jones, joka pääsi onnellisesti naimisiin :)
Ja nauraa sain taas! Kirja ei ehkä ole yhtä hauska kuin edelliset kaksi, mutta sinkkuelämän arki on päivitetty hienosti 2010-luvulle.
Bridget on siis leski, ja hänellä on kaksi pientä lasta. Itseäni hieman hämäsi ja ärsyttikin, että Bridget oli kirjassa olevinaan 50-vuotias, vaikka hänellä oli alle 5-vuotias lapsi.
Mark kuitenkin kosi Bridgetia, kun tämä oli 33-vuotias. Come on, ei siinä lapsen tekemisessä olisi tarvinnut yli 10 vuotta kestää!!!!!
No, tämän ikäkysymyksen käsiteltyäni pääsin sisälle kirjan huumoriin. Bridget päättää muutaman leskivuoden jälkeen etsiä itselleen rakkautta. Se ei ole helppoa sen jälkeen, kun on kerran täysillä tuntenut onnistuneensa.
Mutta joskus ja joidenkin meistä on vain pakko yrittää uudelleen.
Bridgetillä kestää hetken tottua deittailun nykyaikaan. Hän opettelee käyttämään Twitteriä (tosin se on kirjassa hieman epäuskottavaa, sillä KUKAAN ei flirttaile Twitterissä tuohon malliin). Hän kirjautuu deittisivustoille. Ja lukee edelleen parisuhde- ja deittioppaita.
Varsinkin viimeisessä on palaset kohdallaan.
Bridget yrittää päästä mukaan deittailutodellisuuteen samalla, kun hänen oma arkitodellisuutensa iskee silmille: lasten hoitoa, sairastelua, kotitöitä...
Poikkeusena meihin "tavallisiin" naisiin, Bridget ei käy töissä. Hän on kotiäiti, joka pyrkii luomaan uraa käsikirjoittajana. Ehkä hieman liian kliseistä - tai epäuskottavaa?
Yhtä kaikki, Bridget päätyy suhteeseen itseään selkeästi nuoremman miehen kanssa. Tämä oli ehkä odotettavissa, jos ajatteli Bridgetin tarinan vielä jatkuvan...
Nuori mies palauttaa hiljalleen Bridgetin uskon rakkauteen ja läheisyyteen. Herättää toivon.
Bridgetin tarina on hauska (ei ehkä kaikkien mielestä :), mutta se on myös omalla tavallaan koskettava. Elämä voi vetää maton alta - eikä takaisin nouseminen ole yleensä kovinkaan helppoa. Kun on kerran tuudittautunut ajatukseen, että oma paikka on löytynyt, ei ole helppo hyväksyä, ettei niin olekaan.
Silloin on vain tehtävä niin kuin Briget, joka teki niin jo aikaisemmissa kirjoissa: on suljettava silmät siltä, mitä muilla on, ja keskityttävä hengittämään itse. Ja kun hengitys kulkee, on edelleen pidettävä silmät kiinni ja keskityttävä itseensä. Vain siten selviää.
Bridgetin kolmas kirja oli ehkä turha tähän sarjaan, mutta yksittäisenä teoksena siinä on muutamia hienoja ajatuksia. Rohkeudesta heittäytyä, yhä uudelleen tehtävästä päätöksestä hyväksyä ja selvitä.
Ehkä joku onnen löytänyt voi lukea tämän kirjan ja huokaista. Ja ehkä joku onnen menettänyt tai sitä etsivä voi todeta, ettei voi muuta kuin odottaa. Se ottaa aikansa.
Kuten aiemmissakin kirjoissa, myös tässä nautitaan runsaasti alkoholia, ahmitaan herkkuja (juustoraastetta suoraan pussista???) ja pidetään ystävistä huolta.
Bridgetin sympaattisen hahmon (noloihin tilanteisiin alituiseen ajautuva, ripauksen romantiikkaa vastoinkäymisistä huolimatta omaava) lisäksi olen tykännyt Fieldingin kirjoissa siitä, että niissä korostetaan myös ystävyyttä.
Puhelimeen vastataan vaikka yöllä. Ystävä viedään Pariisiin, jos tällä on paha olla. Ystävien kesken pidetään hätäpalaveri, jos toiselle tapahtuu jotain suurta. Hyvässä ja pahassa.
Kunpa kaikki muistaisivat ystävät. Joku päivä voi käydä niin kuin Bridgetille.
"Rakkaussuhteissa ihminen kohtaa kuusi asiaa. Toisen fantasia sinusta. Toisen fantasia suhteestanne, sinun fantasiasi hänestä, hänen fantasiansa sinun häntä koshkevasta fantasiasta, ja montako siinä jo oli...
Ai niin. Heidän fantasiansa...itshestään!
Sitten Tom nousi mahtipontisesti, käveli tyynesti vaikkakin mahtipontisesti hoiperrellen jääkaapille ja palasi mukanaan rasiallinen suklaanappeja ja pullo chardonnayta ja veti askin Silk Cuteja taskustaan.
"Jotkut asiat eivät muutu kooooshkaan, hän julisti. Avaapash nyt shuusi ja ota täshtä lääkkeesi. Noiiin, hyvä tyttö!"
Kun heräsin aamulla, minut oli peitelty sänkyyn erilaisten pehmolelujen kanssa, ja vieressäni oli Thelma & Louise DVD ja kaikkien kolmen allekirjoittama viesti, jossa luki: Me rakastamme sinua aina."
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti