keskiviikko 13. maaliskuuta 2013


Muistatko vielä mitä on olla parhaat ystävät?



Onnelin ja Annelin kootut kertomukset (WSOY, 2009)


"Onneli on minun paras ystäväni. Ja minä olen Onnelin paras ystävä. Me olemme melkein yhtä vanhoja ja asumme samassa kaupungissa ja käymme samaa koulua. Ja tietenkin olemme samalla luokalla myös. Koulussa me toisiimme tutustuimmekin. Ja siitä lähtien me olemme olleet parhaat ystävät."

Marjatta Kurenniemen Onneli ja Anneli oli ensimmisiä kirjoja, joita luin. Silloin rakastuin myös kirjastoihin. Niiden rauhalliseen tunnelmaan, harvinaiseen hiljaisuuteen, pitkiin kirjariveihin. Etsimisen ja löytämisen riemuun.

Kirjan luettuani halusin parhaan ystävän ja meille yhteisen talon. Ja yhdessä ihania seikkailuja. Meni muutama vuosi - ja löysin parhaan ystävän. Siitä on nyt melkein 20 vuotta. Yhteistä taloa emme ole ostaneet, mutta teetä olemme juoneet monta kupillista. Ja tarina jatkuu.

"Me kaksi, Onneli ja minä, olimme ihan tavallisia pikku tyttöjä. Vähän onnellisimpia vain."

Onnelin ja Annelin tarinasta on tekeillä elokuva: http://www.hs.fi/kulttuuri/Onneli+ja+Anneli+-lastenkirjoista+tehdään+elokuva/a1305627581771.

En malta odottaa! Kenethän kutsun leffaseuraksi?

Tästä on hyvä aloittaa myös blogini tarina. Kirjoja & kardemummaa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti