Kaksi maailman kauneinta Tallinnassa

Viikonloppuna olin jälleen Tallinnassa. Taas on toki suhteellista. Viimeksi olin siellä kesäkuussa :) Tällä kertaa matkasin lahden toiselle puolelle juhlimaan elämäni pisintä ihmissuhdetta (jos omaa perhettä ei lasketa).

Olemme olleet ystäväni kanssa parhaat kaverit nyt 20 vuotta. Noihin vuosiin on mahtunut lapsellisia lentoemäntäleikkejä, säälittäviä bändiharjotuksia, raadollisia teinirakkauksia, ensimmäiset salasauhut, kippistely valkolakille, rutkasti rakkautta, melkoinen määrä kyyneleitä, kiihkeitä ihmissuhdesotkuja, unotumattomia ulkomaanmatkoja...Vaikka mitä.

Mitä enemmän tulee ikää, sitä onnellisempi olen ystävästä, joka on kulkenut tuossa rinnalla lähes koko sen ajan, jonka kunnolla muistan. Joka tietää minusta melkein kaiken. Jolle saa kiukutella, mutta jota myös rakastaa niin paljon, että on valmis lähtemään apuun vaikka aamuyöllä, jos soitto tulee.

Jonka kanssa ei tarvitse sanoa sanaakaan, jos siltä tuntuu. Jonka kanssa uskaltaa puhua kaikesta, jos haluaa.

Näille vauhdikkaille ja monella tapaa kasvattaneille 20 vuodelle kippistimme siis Tallinnassa. Olkoot seuraavat 20 vuotta yhtä ihanat - täynnä toteutuneita unelmia, pieniä pettymyksiä, pitkiä puheluita, maukkaita illanviettoja, tiivistä yhteyttä välimatkasta huolimatta.

Kaksi maailman kauneinta, nyt ja aina!

Alkupalaveri ravintola SfääRissä. Hauska ja rento paikka aivan Rotermannin ostoskeskuksen kupeessa. Ruokakin oli hyvää! Osoite on Mere pst. 6E.

Kasvohoitojen, hierontojen ja 26. kerroksen saunaseikkailun jälkeen nautimme hetken hotellin pehmeistä sängyistä ja iPadin tarjoilemasta Siskonpedistä.

Illallisen nautimme Von Krahli Aed -ravintolassa (Rataskaesvu 8). Oma alkuruokani tomaatti-savujuustokeitto oli herkullisen lämmittävä elämys. Pääruokana söimme molemmat kunnon pihvit. Jälkiruokana nautin ystäväni suosituksesta jäädytettyä juustokakkua. Ensipuraisu ei vakuuttanut, mutta kun kakun antoi hieman sulaa, se suorastaan suli suussa. Nam!

Sunnuntaina hoidimme jalat rantakuntoon. Sen jälkeen suuntasimme Titanic-näyttelyyn, jossa pääsimme sukeltamaan meille hyvin tutun elokuvan tunnelmaan vuodelta -98. Selvittiin molemmat laivalta hengissä, mutta sen jälkeen oli nälkä. Kohvik Moonin (Vorgu 3)  herkut pelastivat!

Ja jotta kaikki ei olisi vain glamouria, niin mukava viikonloppu päättyi kuraveden väriseen ja lähes sen makuiseen drinkkiin. Pina Coladana Tallinkin laivalla tunnettu.... :)